Ensimmäinen vuosi isänä

Vuosi sitten tavattiin ensimmäisen kerran ja heti tuntui siltä, että tämä rakkauden ja välittämisen täyteinen suhde on elämän mittainen. Nyt ensi tapaamisesta on vuosi vierähtänyt ja se on ollut ylivoimaisesti onnellisin vuosi elämässäni. Ja tuon pikkumiehen tuoman positiivisen energian myötä monet pikku haasteet elämässä tuntuvat mitättömän pieniltä.

IMG_6944

Olen myös ollut erittäin onnekas, kun minulla on ollut koti-isyyden myötä mahdollisuus viettää pojan kanssa enemmän aikaa kuin iseillä yleensä ja tutustua hyvin poikaamme. Koti-isyys on ollut tärkeää aikaa Emilin ja minun välisen suhteen luomiseksi ja toisiimme tutustumisen vuoksi, mutta se on myös ollut oiva hetki tutkiskella itseäni. Emilin kanssa meille on kehittynyt erittäin läheinen suhde ja olen ihan varma, että jo näin varhain Emilin ensimmäisten vuosien aikana yhdessä vietetty aika tulee kantamaan hedelmää monia vuosia eteenpäin. Mitä se sitten konkreettisesti tarkoittaa jää nähtäväksi. Toivottavasti tämän isä-poika suhteelle luodun hyvän pohjan myötä tulemme viettämään paljon yhteistä isä-poika aikaa aina.
Se toinen juttu koti-isyyden aikaan on ollut itseni tutkiskelu. Joitain vuosia sitten pidin tuota sanaparia ihan höpöhöpö juttuna ja naureskelin tyypeille, jotka puhuivat itsensä tutkiskelusta. Nyt kun olen ollut koti-isänä yli puoli vuotta, on ajatukseni tuosta sanaparista muuttunut täysin. Olen vihdoin ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Tutkiskellessani itseäni koti-isyyden aikana olen huomannut kuinka perhekeskeinen ja lapsi rakas pohjimmiltani olen. Tietyllä tapaa olen ollut siitä tietoinen aikaisemminkin, mutta olen siitä huolimatta elänyt aika pinnallista elämää. Tietynlainen materialismi jahyvän näköinen elämäntyyliovatkin ehkä olleet minulle enemmän laastareita siihen, mitä olen oikeasti kaivannut. Nyt kun elännormaalia perhe-elämääTiinan, Emilin ja Emilin sisarusten kanssa, huomaan olevani paljon onnellisempi, enkä kaipaa sitä pinnallisempaa elämää, jota koen eläneeni ennen. Toki joitain materialistisia paheita ja haaveita minulla on totta kai ja niistä en aio luopuakaan.

Toinen iso kysymys minulle on ollut työ. Millaisen työn parissa haluan viettää suurimman osan valveillaoloajastani? Mikä motivoi minua ja missä työssä tunnen kunnianhimoa? Siinä on muutama aika iso kysymys, mihin en ole toistaiseksi vielä löytänyt täydellistä vastausta. Kaupankäynti ja ihmisten johtaminen ovat kaksi teemaa, jotka liittyvät unelma työhöni. Missä muodossa ja millä alalla, en tiedä? Onneksi niitä on aikaa miettiä vielä eläkeikään asti.

Ja lopuksi vielä selittelyä. Intoni kirjoittaa blogia isyydestä ja liike-elämästä sekä päiväkirjaa koti-isä ajasta ei ole lopahtanut, mutta aika on yksinkertaisesti vain ollut niin vähissä, että jostain on pitänyt tinkiä. Emilin kasvettuapäivät hänen kanssaan ovat entistä intensiivisempiä ja vaativat täyden läsnäolon koko hänen hereillä oloajan. Sen lisäksi furmus.fi verkkokauppa jossa olen osakkaana, on lähtenyt rullaamaan odotettua vauhdikkaammin ja se on vaatinut myös minulta panostusta suunniteltua enemmän. Huoli pois vaikka tahti on hidastunutniin kirjoittelu jatkuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s